Päivä 3 | Springfield - Lebanon

Yllä Henry & Henry ja alla Henryn aarteita. Puoliksi maahan haudattuja VW Rabbitteja..

Aamu näyttää siltä miltä moottoripyöräaamun kuuluukin näyttää.  Keltainen aurinko sinisellä taivaalla. Hotellimme vieressä olevassa Golden Coral -ravintolan aamiaisbuffassa saamme kolestroolit kohdallensa sunnuntain ajo voi alkaa amerikkalaisten mennessä kirkkoihin. Ja moni menee varsinkin täällä niin sanotulla raamattu vyöhykkeellä... bible beltillä.
Aamun ensimmäisellä pätkällä peura on säikäyttää mutta se taisi säikähtää enemmän. Peura ilmestyi viereeni maissipellon sisältä... juoksi hätääntyneenä hetken rinnalla ja katosi maissipeltoon. Päivän ensimäinen stoppi ei kuitenkaan ole maissipellossa vaan Henry The Rabbitin pihassa. Henry on erikoinen kaveri. Harrastaa Rabbittejä (kaneja) ja kerää Rabbitteja (VW Rabbit). Jälkimmäisiä pihalla puoliksi haudattuna ja tusina ajokuntoista. 
Päivän päästoppi on tietty Eero Saarisen kaarella. Gateway Archilla. Portilla länteen. USA suureni yli puolella kun se osti Ranskalta sen hallussa olleet alueet Mississippiltä Kalliovuorille 1803. Saarisen kaari pystytetty tämän kaupan kunniaksi 1965.
Iltapäivän kumpuilemme Missourin rehevissä kumpumaisemissa. Ramonan ja Bobin Munger Moss on kohdalla ilta seitsemältä. Ramonaa ja Bobia aina hauska nähdä. He ovat molemmat jo yli 80, mutta motellin pitäminen on verissä. Ja veikkaukseni on että he sitä tekevät niin kaun kuin jaksavat.

 Ryhmäkuva ja Ryhmäkuva... yllä Saarisen kaarella St Louisissa ja alla maailman suurimmalla keinulla Cubassa.

---

 Shelly oli kiinni tullessamme, mutta Shelly avasi liki heti liikenaisena. Ja kun seuraava ryhmä poikkeaa, niin meidän ryhmän kuva pitäisi olla Shelly sienällä... :) ... alla Route66 Motellin rekvisiittaa Sprinfieldissä.

Päivä 2 | Chigaco - Springfield

Mitäpä tuohon ilmeeseen on lisättävää. Mervi on juuri saanut pyöränsä vuokraamon pihassa. HD Softailin.

Valmiina lähtöön hotellin pihassa.

Sääennustuksiin ei ole luottamista ameriikassakaan. Sadetta luvattiin ja auringonpaisetta saatiin tälle päivälle. Mutta käy se kun lämpömittarikin pysyy koko päivän +30 tuntumassa... :] 
Ja kaikki on amerikassa nykyään nopeampaan. Maahantulo kesti eilen 8 minuuttia ja pyörimme paperityö ovat tehtynä tänä aamuna 16 minuutissa. Hotellimme on vuokraamon vieressä. Joten pyörän kuittaukse jälkeen hotellille pakkaamaan ja tien päällä olemme 11am.
Ja minä olen rakastunut. Ei, Ranskan Ihmeelläni Martinellä ei ole huolta. Olen rakastunut Intiaaniin. Indian moottoripyörään. Indian Vintage, joka minulla on tällä matkalla on hauskin ja mukavin kustomi millä olen koskaan ajanut... ja kaunis kuin karamelli. En ole mitenkään yllättynyt jos isona omistan sellaisen.
Päivän ajo menee ongelmitta. Olli tosin ei ole vielä varma tuleeko hänestä isona harrikka-mies. Ensimmäisen ajopäivän perusteella, olen erittäin yllättynyt jos tulee. Intiaanini lisäksi meillä on toinenkin poikkeama ruodusta. Jyrki ajaa Gold Wingillä ja hymyilee Hondan vihellyksen tahdissa.

Siinä se. Indian Vintage. Rakkautta ensi kilometristä. Yap, punainen Ortliebini ei sovi siihen, mutta ei muutakaan kassia mukana.

Blues Brothers Joplinin taivaalla.

Marilyn Dixie Burgerin poikien huoneen seinällä.

Group Foto. Vasemmalta; Olli, Katariina, Maarit, Timo, Satu, Petteri, Mervi, Tero, Jyrki, Jukka, Anita, Krista ja Petri.

Bob Valdmiren asuntoauto Ponticin R66 -museon pihassa. Bob asui tässä 30v.

Abraham Lincolnin patsas Abraham Lincolnin haudan edessä. 

Päivä 1 | Chicago

Täällä ollaan. Amerikan ihmemaassa... ja tulin 8 minuuttia etuajassa. Lupasin olla hotellilla kello 8pm. Perillä 7.52pm. Ja yes, hetken oli ketutus puserossa kun British Airwaysin kippari kuulutti kentällä, että yli puolet laukuista edelleen Lontoossa. Mutta kuuluin onnekkaisiin ja kassi tuli. Tietokone ongelma kuulema Lontoossa. Ryhmä löytyy helposti. Kaikki ovat hotellin pihalla tullessasi. Taksissa ennätin tehdä hyvät suunnutelmat moottoripyörämatkasta Guatemalaan guatemalalaisen motoristi taksinkuljetajan kanssa. Erittäin hauska kuski.

Mutta yes, syömään ja unimaahaan. Suurin osa ryhmästä ehtinyt jo kiertää Chicagoa useamman päivän. Jukka ja Anita taisivat olla ainoat tänään tulleet itseni lisäksi. Elämän tarkoitusta, moottoripyörällä ajamista on tällä matkalla toteuttamassa; Maarit ja Timo Vierelä, Mervi ja Tero Heiskanen, Anita ja Jukka Lehtilä, Petteri ja Satu Heinvuo, Krista ja Petri Terni, Katariina ja Olli Hirvonen-Toppari sekä Jyrki Puustinen... eli aika pariskuntavoittoista tällä kerralla. Ja hyvä niin, pysyy juttujen taso vähän siivompana... :]

On se ihan rehellisen ruma ankanpoikanen tuo A380... :]

On se kaunis... Chicagon yö silhuetti.

Kulinaarimatkamme ameriikkaan alkoi Applebeesta.

Lämmötkin ovat Amerikassa suurempia!

Se alkaa olla omalta osalta pakkaamista vailla valmista... lähtö Pohjois-Amerikan lämpöön. Katsoin juuri USA'n kahden viikon sää ennustetta, eikä tuo pahalta näyttänyt... +25- +35 astetta plussan puolella ja välillä enemmän. Täytyy muistaa ottaa aurinkorasva mukaan. Eli huomenna Chicagoon ja jatkuu siellä.